Kyllä meni taas kauan, ennen kuin tämän avasin... Siitä on... 3 vuotta?
"Voi jospa tietäisivät maailmalla, mitä voikaan olla taivaan alla.. on täällä Hanna, jonka kyyneleistä aikaan saisi aika monta valtamerta" olisi lause, jos muokkaisin vähän Kari Tapiota..
Kyllä, on ollut synkkä syksy 2024.
Joulukynttilät vasta toivat valon ja ilon.
Nykytilanne:
Olen kiitollinen. Mitä muuta voin sanoa? Olen pitänyt asioita itsestäänselyyksinä. Minulla on sinulle uutinen: Ne eivät ole itsestäänselvyyksiä.
Olen kiitollinen perheestä. Olen kiitollinen jopa jääräpäisyydestäni, joka toi minut tähän päivään.
Itse en voi ottaa kaikkea kunniaa silti. Näin vapahtajamme syntymäjuhlan alla voin sanoa, Kunnia Herralle. Ilman häntä en olisi tässä.
Ai tämä hetki?

Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Kyllä meni taas kauan, ennen kuin tämän avasin... Siitä on... 3 vuotta? " Voi jospa tietäisivät maailmalla, mitä voikaan olla taivaan ...
-
Juomaveden ostamme rahalla, polttopuita saamme, kun maksamme hinnan. Vainoojat ovat niskassamme. Olemme uupuneita, mutta meille ei suoda l...
-
Oli kiire. Taas olin myöhässä vaikka heräsin jo puoli kuusi aamulla. Suihku, vaatteet, reppu äkkiä selkään. Juoksin asemalle ja näytin ...